Pienlainojen historiaa

Pienlainojen historiaa

7 min luku
Pienlainoja eli vippejä koskeva laki muuttui täysin vuonna 2013!

Pienlainojen historia ei ole pitkä, mutta se on värikäs

Pienlainojen historiaa - Parin kympin laina
Pienlainojen hakeminen on nyt siirtynyt tekstiviesteistä nettiin!

Pienlainat ovat rantautuneet Suomeen Yhdysvalloista. Yleensä lainat tunnetaan joko nimellä payday loan tai salary loan. Toki muitakin nimiä esiintyy, mutta ne ovat kenties yleisimmin käytössä olevat termit.

Lainoja on Yhdysvalloissa myönnetty jo pitkään ja niiden ominaisuuksiin kuuluu todella lyhyt maksuaika ja verrattain korkeat korot. Korkeita korkoja on perusteltu sillä, että niihin ei vaadita takaajia tai vakuuksia, joten riskit luottoa myöntäville yrityksille ovat suuremmat.

Summat ovat usein myös pienehköjä, joten pienten summien lainaaminen matalalla korolla ei joidenkin lainaajien mukaan riitä edes kattamaan lainasta koituvia kustannuksia.

Mistä pienlainat ovat peräisin?

Pienlainat ovat olleet osa ihmiskunnan historiaa jo vuosia. Ensimmäiset pienlainat tarjosivat mahdollisuuden ihmisille saada rahaa ja tukea taloudellisen toiminnan aloittamista. Pienlainojen historia ulottuu juurensa antiikin Kreikkaan ja Roomaan, jossa uskottiin, että pienet lainat voisivat auttaa yhteisöjä ja yksilöitä saamaan tarvittavat varat. Ajan myötä pienlainojen käyttö laajeni.

Toisen maailmansodan aikana monet Euroopan maat hyväksyivät pienlainojen käytön, ja ne olivat erityisen suosittuja Yhdysvalloissa. Yhdysvaltain hallituksen aloittamalla Pienlainayhdistysohjelmalla (Small Loan Association Program) oli tarkoitus helpottaa pienten lainojen saamista. Ohjelma oli suunnattu erityisesti pienituloisille ja vähävaraisille henkilöille, jotka eivät olleet muuten saaneet lainaa. Vuonna 1968 Yhdysvaltain kongressi hyväksyi Pienlainalain (Small Loan Act), jonka tarkoituksena oli parantaa pienten lainojen saatavuutta ja tehdä niistä turvallisempia. Laki salli pankkien ja muiden luotonantajien tarjota pienempiä lainoja, joiden korot olivat alhaisemmat kuin aiemmin.

Vuonna 1974 Yhdysvaltain kongressi hyväksyi vieläkin tiukemmat säännökset pienlainojen tarjoamiseksi.

Nämä säännökset salli pankkien tarjota pienempiä lainoja, mutta samalla ne estivät luotonantajia tarjoamasta liian suuria maksuja tai epäluotettavia ehtoja. Tänä päivänä pienlainoja tarjoavat monet eri luotonantajat, mukaan lukien monet verkkopankit ja rahoituslaitokset.

  Liittymävertailu 2024

Ne tarjoavat erilaisia ​​pienlainoja, joita voidaan käyttää erilaisiin tarkoituksiin, kuten autojen ostamiseen, asuntolainojen maksamiseen tai yritysten rahoittamiseen. Vaikka nykyisin on enemmän sääntelyjä, jotka suojaavat asiakkaita epäluotettavilta luotonantajilta, on silti tärkeää tutkia huolellisesti kaikki ehdot ennen lainan ottamista.

Pikalainat Suomessa

Suomessa pikalainoja tai toiselta nimeltään pikavippejä on myönnetty vuodesta 2005. Alkuun markkinoilla oli paljon yrityksia, jotka veloittivat huikeita korkoja ja asiakkaan maksukykyyn ei juuri kiinnitetty huomiota, vaan lainoja myönnettiin lähes kenelle tahansa.

Esimerkkinä vuonna 2005 saattoi pikalainan korko olla vaikka 1000 prosenttia. Eli lainan määrä kasvoi vuodessa 10-kertaiseksi.

Holtiton lainaaminen yhdessä valtavien korkojen kanssa johti monien lainaajien velkaantumiseen ja maksykyvyttömyyteen.

Lakimuutos 2013

Pienlainojen historiaa
Pienlainoja eli vippejä koskeva laki muuttui täysin vuonna 2013!

Pikalainoja koskevia lakeja on muokattu muutamaan otteeseen. Suurin muutos on vuonna 2013 voimaan astunut korkokatto alle 2000 euron lainoille. Myöskin pikalainojen maksuja tilille on rajoitettu ja nykyään rahaa lainaajan tilille saa siirtää 07.00-23.00 välisenä aikana. Eli myöhään yöllä tai aikaisin aamulla ei lainaa voi tililleen saada.

Pikalainoja myöntävien yritysten tulee myös olla rekisteröitynyt aluehallintaviraston ylläpitämään rekisteriin, jotta ne voivat laillisesti toimia Suomessa. Yritysten edellytetään noudattavan hyvää lainanantotapaa ja tarkastavan lainaajan maksykyvyn perusteellisesti.

Korkokatto paransikin lainaajan asemaa ja moni pikavippejä tarjonnut yritys poistui markkinoilta, kun niille myönnetty siirtymäaika uusiin määräyksiin sopeutumiseen umpeutui.

Nykyinen laki määrittelee, että alle 2000 euron lainan korko saa olla maksimissaan 51%. Sen tulee myös sisältää kaikki kulut eli mahdolliset avausmaksut, tilinhoitomaksut, vuosimaksut ja nostopalkkio. Yritykset eivät enää myöskään saa lähettää maksullisia tekstiviestejä asiakkailleen.

Eli jos lainaa 100 euroa 12 kuukauden maksuajalla, niin lainakulut saavat olla korkeintaa 51 euroa. Tosin yli 2000 euron lainoja laki ei huomio.

  Yhä useampi vertaa sähkösopimuksia verkossa

Korkokatto – Mitä se tarkoittaa?

Korkokatto on suhteellisen uusi käsite, joka tarkoittaa korkeintaan sallittua palkkaa tai tuloa. Se on yleensä asetettu julkisen sektorin työntekijöille, jolloin he eivät voi saada enempää palkkaa tai tuloa kuin mikä on sallittu.

Korkokatto perustuu usein julkisen sektorin työntekijöiden palkkojen ja tulojen tasapainottamiseen, jotta kansalaiset voivat nauttia samoista etuisuuksista ja palveluista riippumatta siitä, missä he asuvat. Tämä auttaa myös vähentämään alueellista epätasa-arvoa.

Korkokatto voidaan asettaa kahdella eri tavalla. Ensimmäinen tapa on asettaa se kansalliselle tasolle, mikä tarkoittaa, että kaikki julkisen sektorin työntekijät saavat enintään samaa palkkaa tai tuloja. Toinen tapa on asettaa se paikallisesti, mikä tarkoittaa, että palkka ja tulot voivat vaihdella alueesta toiseen.

Korkokaton asettamisen tavoitteena on varmistaa, että julkisen sektorin työntekijöiden palkat ja tulot eivät nouse liian korkealle. Se auttaa myös torjumaan julkisen sektorin ylikuormitusta ja estämään ylityöstä aiheutuvia haittoja.

Korkokatto on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi hallita julkisen sektorin menoja ja parantaa palvelujen laatua ja saatavuutta. Kuitenkin, korkokatto voi myös estää julkisen sektorin työntekijöitä saamasta tarvitsemaansa palkkaa ja tuloa, mikä voi lopulta vaikuttaa heidän elintasoonsa ja elintasoon.

Korkokatto 2017

Korkokatto tarkoittaa Suomen hallituksen päätöstä asettaa korkokatto kuluttajalainoille. Päätös tuli voimaan 1.9.2017 ja sen tarkoituksena oli rajoittaa korkeiden korkojen aiheuttamaa velkaantumista ja suojella kuluttajia ylivelkaantumiselta.

Korkokatto määriteltiin niin, että kulutusluottojen vuosikorko ei saa ylittää 20 prosenttia ja tililuottojen 30 prosenttia. Lisäksi korkokatto koskee myös joustoluottoja, pikavippejä ja muita vastaavia kulutusluottoja.

Korkokaton tavoitteena on edistää vastuullista lainanottoa ja suojella kuluttajia ylivelkaantumiselta. Se on myös nostanut keskustelua korkeista koroista ja velkaantumisesta Suomessa.

Lakimuutoksen toimivuus

Osa yrityksistä on siirtynyt myöntämään luottoja entisten pikalainojen asemesta. Eli tarjolla on kulutusluottoa, joustoluottoa tai muita vastaavia lainatuotteita. Yleensä luottorajaksi tarjotaan yli 2000 euroa, joten nämä luotot eivät kuulu korkoa määrittävän lain piiriin.

  Tienaa Rahaa Kotona

Mikäli hakija hakee luottoa vaikka 2050 euroa, niin se tulkitaan 2050 euron lainaksi, joka jää lain ulkopuolelle. Se, että paljonko hakija lopulta luotolta nostaa rahaa ei vaikuta korkoihin. Jos hakija nostaa vaikka 500 euroa luotolta, niin sen todellinen vuosikorko saattaa olla useita satoja prosentteja.

Kannattaa siis olla tarkkana, koska moni yritys käyttää tätä laissa olevaa porsaanreikää hyödykseen.

Jaa tämä artikkeli